Päivityksiä ja kotimaista tuotantoasiaa

Hei taas kaikille!

Tänään aloitin lisäämällä näille blogisivuille kyselyn. Pakkohan se oli, kun kukaan ei uskalla muuten mitään kommentoida, nyyh...  Toivon todella, että saisin jatkossa myös kommentoivia lukijoita, jotta pääsisin jatkamaan tätä työtäni vuorovaikutuksessa teidän kanssanne. Se olisi minulle suuri ilo!

Helpotin myös blogin käyttöä laittamalla nettisivuvinkkini linkeiksi, joita klikkaamalla sivuille pääsee siirtymään suoraan. Toivottavasti tästä on apua. Kiitokseni henkilölle, joka suullisesti minulle tästä asiasta vinkkasi!

Tässä tuleekin sitten uusi linkki:

http://www.kauppapuutarhaliitto.fi/

Tämän suorempaa en saanut sitä tehtyä, mutta tarkoitus on vinkata kolmesta eri asiasta, jotka kaikki löytyvät kyseisten Kauppapuutarhaliiton sivujen vasemmasta reunasta valikosta.

Kehittämishankkeet kohtaa klikkaamalla löytyy sana "ympäristö", jonka takaa paljastuu vuonna 2003 päättynyt kasvihuonealan ympäristöhanke.

Markkinakatsauksia klikkaamalla pääsee jatkamaan kohtaan "koristekasvit" , joka antaa kukkatuotannon tietoja vuodelta 2010.

Tietoa kukista -kohtaa klikkaamalla pääsee puolestaan jatkamaan kohtaan "ruusu -suosikkileikko".

Näistä kaikista kolmesta löytyy hyvää tietoa kotimaisesta tuotannosta.

Itse kävin kesällä puutarhalla, joka on Suomen toiseksi suurin ruusun tuottaja. Siellä jäi käsitys, että ympäristönäkökohdat tulevat huomioonotetuiksi työn kaikissa vaiheissa, mikä oli tullut myös ulkopuolisten tunnustusten ja auditointien kautta huomioiduksi. Syy ympäristötietoisuuteen ei tietenkään välttämättä ole ekologisuus sinänsä, ainakaan yksistään, vaan markkinointinäkökulma ja nykyajan vaatimukset tulevat siinä rinnalla, mutta eihän se ekotekojen merkitystä silti vähennä.

Energian kulutus on, kuten jo aiemmin sanottu, merkittävä miinustekijä kotimaisessa tuotannossa. Tällä puutarhalla on viereisen yrityksen kanssa oma hakelämpölaitos, joka kattaa lämmön tarpeen. Hake laitokseen tulee oman maakunnan metsistä paikallisen metsänhoitoyhdistyksen kautta, joten lähilämmöstä voi käsittääkseni puhua. Muu sähkönkulutus on suunnilleen saman verran kuin lämmitys. Sitä avustamaan harkittiin aurinkokennojen tai tuulivoiman käyttöönottoa; aurinkokennot näistä se realistisempi vaihtoehto ihan sijaintisyistä.

Ruusu on arka tuholaisille, joten tuholaistorjuntaa (ja tautitorjuntaakin) tarvitaan. Tällä tarhalla kemikaalinen torjunta ja luomutorjunta olivat tasavahvassa käytössä, noin puolet ja puolet.

Ruusun hiilijalanjälkeä ei toistaiseksi ole mahdollista laskea, mutta tämäkin mahdollisuus on yrittäjän mukaan tulossa Kotimaiset Kasvikset Ry:n kautta. Yrittäjä piti kuitenkin juuri ruusun kohdalla mahdollisuutta vesitaseen laskemiseen tärkeämpänä. Myös tämä mahdollisuus olisi tulevaisuudessa olemassa Kotimaiset Kasvikset Ry:n kautta. Täytyykin muuten palata ihan omassa kirjoituksessa Kenian ja Hollannin vesitilanteeseen jonain päivänä.

Ruusujuurakon käyttöikä on 2-7 vuotta. Uusia juurakoita puutarhalle hankitaan Hollannista. Kilpailijoinaan yrittäjä näki ensisijassa ulkomaiset tuottajat.

Vierailu oli erittäin antoisa kurkistus leikkokukkatuottajan arkeen. Kiitos siis tästä mahdollisuudesta puutarhalle.