Surulaiteostoksilla

Hei ystävät hyvät, pitkästä aikaa!

Pahoittelut vähäisistä postauksista, mutta alkuvuosi on ollut aivan omanlaisensa härdelli. Ehkä tämä tästä pikkuhiljaa taas palaa raiteilleen. Kiitos kärsivällisyydestä!

Otsikko on mollivoittoinen, mutta ei liity mitenkään näihin alkuvuoden kuvioihin. Kävi kuitenkin lisäksi niin, että vanha sukulainen muutti taivaaseen, ja  niinpä minäkin päädyin kukkakauppaan surulaiteostoksille.

Näin talvella ajattelin ekologisuutta paitsi sidontakahvan ja rusetin osalta myös kukkien osalta. Kukkien kohdalla se tarkoitti tällä kertaa sitä, että yritin valita kauniisti jäätyvää materiaalia. Kukkien kasvatukseen ja niiden kuljetukseen on satsattu paljon; olisi siis ainakin jossain määrin lyhytnäköistä viedä nämä vaivalla kasvatetut ja myyntiin saakka hoidetut kukat haudalle hetkessä nuupahtamaan. Surulaitteeseen tuli siis paljon havua, valkoista (kotimaista) tulppaania, vahakukkaa ja ikiviuhkoa sekä kankainen rusetti ja ekologinen kahva. Sovimme myös, että tulppaaneja langoitetaan mahdollisimman vähän. Kukkakaupan myyjä pienellä maalaispaikkakunnalla oli erittäin avulias ja tietoinen ekovaihtoehdoista. Yllätyin myös siitä, että ekologisempaan suuntaan pyrkiminen ei kyseisessä liikkessä lisännyt surulaitteen hintaa; perustelu oli se, että kysyntää ekovaihtoehdoille on sen verran vähän, ettei kustannuksia tarvitse siirtää asiakkaalle! Surulaitteesta tuli kaunis ja todistettavasti se oli kaunis hautakummulla vielä myöhemminkin, kun haudalla vielä poislähtiessäni poikkesin.

Edes oletetun kalliin hinnan takia ei siis kannata jättää kysymättä ekologisempia vaihtoehtoja kukkakaupassa. Joulukuun kyselyn (vähien) vastausten perusteella joulukukkia ostettaessa ekologisia vaihtoehtoja ei välttämättä kysellä (2 tuskin, 1 ehkä ja 1 todennäköisesti, mutta varmasti ei kukaan). Onkohan kyse tuttuudesta ja tavasta, josta ei uskalleta poiketa; tyyliin "aina on viety tällainen mummulle". Onhan se riskaabelia poiketa totutusta, mutta tiedättekö, että asiakkaat loppupeleissä määrittelevät sen, mitä kaupoissa on tarjolla. Mitäpä, jos oikeasti haluaisimme sen ekokukkakauppamallin toteutuvan, askel kerrallaan!

Keskustelu jatkukoon... Ekokukkis

Lontoon malliin

Hei lukijat ja kiitos kärsivällisyydestä kanssani. Hidas kiiruhtaminen jatkuu elämäntilanteeni vuoksi, mutta en ole unohtanut blogia enkä teitä. Päivittelen tätä aina mahdollisuuksieni mukaan, kuten esimerkiksi nyt. Kaipaisin tänne kuitenkin lisää vuoropuhelua, jotta muidenkin ajatukset ekologisuudesta saisivat jalansijaa kuin minun. Piville tässä kohtaa isot kiitokset!

Katsooko kukaan teistä "Jaakko ja maailmanvalloittajat" -ohjelmaa, edes satunnaisesti? Minä katson juurikin satunnaisesti eli silloin kun Jaakko Selin vierailee joko kiintoisassa maassa tai kiintoisan ihmisen luona. Tällainen jakso oli tämä, jonka tiedot Ylen nettisivuilta lainattuina ovat tässä:

8.12. Pasi pitää kukkakauppaa Lontoossa

Pasi Jokinen-Carter on toiminut kukkakauppiaana niin Espanjassa, Tanskassa kuin Suomessakin. Viisi vuotta sittenhän perusti oman liikkeen Lontoon keskustaan.
Päävastuu sidonnasta ja suunnittelutöistä on Pasilla itsellään, mutta hänellä on kukkakaupassa työntekijöinä hollantilainen ja argentiinalainen floristi. Jaakko Selin pääsee Pasin mukana näkemään kukkakaupan arkea vitriinin takaa.
Alueelta löytyy luomu- ja lähiruokaan erikoistunut lounaskahvila, jossa nautitaan turskaa yllättävässä yhteydessä.
Jaakko saa Pasilta vinkin mielenkiintoisista markkinoista ja löytääkin Church Streetin vintagekeitaan, jossa esimerkiksi huonekalut ja lamput on järjestetty vuosikymmenten mukaan.
Jaakko ja Pasi käyvät yhdessä ihastelemassa kuninkaallista ruusutarhaa, jossa selviää ruusun värien ja tuoksun yhteys. Illan hämärtyessä Jaakko ojentaa Pasille tuliaispaketin hänen siskoltaan Suomesta.

Kimpuissa ja asetelmissa Pasi suosii skandinaavista tyyliä. 

Valitettavasti jakso ei ole enää Areenassa, mutta näkikö kukaan teistä sitä joko tv:stä suoraan tai Areenasta silloin kun se siellä oli?

Minuun teki vaikutuksen Pasin puhe luomukukista ja siitä, että Lontoossa niiden valikoimassa pitäminen on asiakaskunnan säilyttämiseksi ja kasvattamiseksi lähes välttämätöntä. Niin trendikästä luomuajattelu tuntui Lontoossa nykypäivänä olevan. Minulle jäi myös vaikutelma, että luomua saa Hollannin kautta helposti. 

Onko joku teistä lukijoista asustellut Lontoossa tai omaatteko kontakteja sinne suuntaan? Epäilemättä isossa kaupungissa on sijaa laajamittaisille luomutrendeille ihan eri tavalla kuin meillä Suomessa, mutta olisi kiva tietää, miten se käytännössä näkyy...muuallakin kuin kukkakaupassa.

Pasin kukkakaupan nettisivut löytyvät muuten osoitteesta http://www.flor-unikon.com/

Sisarliikettä Helsingissä luotsaa käsittääkseni hänen siskonsa.

2013

Hyvää alkanutta vuotta 2013! 

Toivottaa Ekokukkis, jonka uusia päivityksiä saa vieläkin odottaa...jospa joku ehtii ekoilemaan ennen minua.