Mistä kukat tulevat?

Nyt illan tunteina vasta ehdin taas blogia päivittämään, mutta kukkaset ovat kyllä olleet mielessäni pitkin päivää. Heti alkuun haluan jakaa hyvän linkin:

http://sask-fi-bin.directo.fi/@Bin/a38497bc00b4e8e7c102235b427f31b4/1349983631/application/pdf/112856/LeikkokukkaselvitysSASK.pdf

Pitkä kuin mikä, mutta pitäisi auttaa löytämään tuo ansiokas, tosin jo kymmenisen vuotta vanha, selvitys. Siinä on paljon tietoa globaalista kukkakaupasta sekä myös tuotannosta Suomessa. SASK:in nettisivuilta ilmenee, että kukkaprojektit eivät ole tähän loppuneet, vaan tämän vuoden hankeluettelossa on hanke Reiluja kukkia - reiluja työoloja, jonka on määrä kestää vuoteen 2014. Siihen linkki:

http://www.sask.fi/@Bin/764600/SASK_hankkeet_2012_kes%C3%A4kuu.pdf

Ja vielä pari osoiteriviä SASK:in valaiseviin raportteihin:

http://www.sask.fi/julkaisut/tyomaana_maailma_2005/vahemman_ruusuinen_tyo/

http://www.sask.fi/julkaisut/tyomaana_maailma_2006/ay-aktiivia_ei_hymyilyta_kenian/

Ensin mainitussa leikkokukkaselvityksessä todetaan mm. seuraavaa:

"Suurin osa Suomessa myydyistä leikkokukista on kasvatettu kotimaassa. Vaikka kukkien tuonti ulkomailta on lisääntynyt EU-jäsenyyden myötä huomattavasti, leikkokukkien kotimaisuusaste (laskettu tukkuhintaisesta arvosta) on yhä 65% ja sipulikukkien yli 90% (Kauppapuutarhaliitto 2004). Kukkia tuodaan maahan ympäri vuoden, mutta erityisesti sesonkiaikaan kotimainen tarjonta ei riitä kattaman koko kysyntää ja tarjolla on runsaasti ulkomaista kukkaa. Ruusuissa Suomessa ollaan yleensä omavaraisia kesäisin, jolloin kukat eivät vaadi lisävalaistusta, mutta muuten on halvempaa ostaa ruusuja ulkomailta. Ulkomaisille ruusuille on kysyntää ja niihin on totuttu. Ostajat ovat mieltyneet esimerkiksi suurikukkaiseen ulkomaiseen ruusuun, jota ei suomalaisilta ruusutarhoilta ole saatavissa. Suomalaiset ruusunviljelijät eivät myöskään pysty tarjoamaan tarpeeksi laajaa valikoimaa erikoisempia ruusuja kuten murrettuja sävyjä. Aiemmin kotimaisella ruusulla oli puolellaan kestävyysarvo, mutta nykyään ulkomainen kestää yhtä hyvin.

Tullihallituksen tilastotietojen mukaan Suomeen tuotiin vuonna 2003 leikkokukkia yhteensä 14,1 miljoonan euron arvosta, leikkovihreää 3,1 miljoonan euron arvosta ja sidontaan käytettäviä jäkäliä, sammalia ja havupuiden oksia yhteensä 0,6 miljoonan euron arvosta. Kaiken kaikkiaan kukkasidonnassa käytettäviä koristekasveja maahan tuotiin siis noin 17,8 miljoonan euron arvosta. (Tullihallitus 2004.) "

Ajattelin, että voisin hieman selvitellä, miten nuo prosenttiluvut Suomessa myytävien kukkien kasvatusmaiden osalta nykyään jakautuvat. Kyllä tuoreitakin tilastoja varmasti on saatavilla. Se on selvää, että ahtaalla kotimaiset viljelijät ovat ulkomaisten kilpailijoidensa kanssa. Osaako joku tätä asiaa heti kommentoida?

Hämmentää tuo ajatus, että jäkälää, sammalta ja havupuiden oksiakin tuodaan, kun samaan aikaan "Suomi on ollut rahamäärällä mitattuna EU-maiden keskinäisessä kaupassa viidenneksi suurin jäkälien ja sammalien viejä (AIPH 2003, 83)"!

Etelän maissa kasvuolosuhteet tekevät kukkien kasvattamisen Suomen oloja helpommaksi: valoa ja lämpöä riittää eikä talven kylmyys ja pimeys tule sotkemaan viljelyä. Suomalainen kukka kasvattaa hiilijalanjälkeään juuri valaistuksen ja lämmityksen kustannuksilla. Kuitenkin taudit ja tuholaiset pysyvät pohjoisissa oloissamme vähemmillä torjuntatoimilla kurissa. Ja lisäksi meillä torjunta-aineiden käyttöä koskeva lainsäädäntö ja sen noudattamisen valvonta on aivan eri tasolla kuin vaikkapa kehitysmaiden kukkaviljelmillä. Hiilijalanjälkeä kasvattavat myös pitkät kuljetusmatkat: Kenian ruusu kasvaa aikatavalla pitemmän matkan päässä kuin kotimainen kilpailijansa. Samoja vertailutekijöitä tässä tulee puntariin kuin Espanjan lentotomaatin ja kotimaisen tomaatin vertailussa, eikö totta!

Kumpaa siis laitetaan: Suomessa kasvanutta vaiko Hollannin kautta tuotua / Hollannissa kasvanutta?

Huomenna vähän lisää faktoja ja asiaa Reilusta kaupasta. Muistattehan muuten, että Reilun kaupan viikkoa vietetään viikolla 43 eli 22.10. alkaen!