Ihana aurinkoinen sunnuntaipäivä. Ulkona kävellessä katseeni pysähtyi useamman kerran pakkasessa jököttäviin talventörröttäjiin, niiden jotenkin majesteettiseen ulkoasuun. Miettikääpä nyt vaikka hevonhierakkaa ja sen ruskeaa karua komeutta!
Jos formal-lineaarinen kukkasidonnan tyylisuunta on tuttu, niin näistä pakkasta uhmaavista kasvikunnan edustajista saa sidontaan hienoja kuolleita kuninkaita, eikä kuninkaan kuolema mielestäni tässä tapauksessa lainkaan vähennä kuninkaan arvovaltaa. Formal-lineaarisessa tyylisuunnassa vahvat kontrastit ovat olennaisia, joten kuollut ja elävä -asetelma sopii senkin puolesta näihin töihin hyvin.
Toisella kerralla voin avata edellä kirjoittamaani vähän enemmän, mutta nyt täytyy lopettaa näin lyhyeen. Olen taas onnistunut kasaamaan viikonlopulle monenmoista hommaa, joten niiden pariin siis!
Seppeleistä ei muuten tullut kirjoitettua mitään vielä tuossa surusidonta-avauksessa, mutta ilman muuta niidenkin ekologista toteutusta tulen selvittelemään jatkossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos lukijani! Otan todella mielelläni vastaan kommenttisi. Ekokukkis