torstai 8. marraskuuta 2012
Luonnon koristemateriaaleista
Uusi linkki luonnonantimien saralta:
http://www.arktisetaromit.fi/fi/arktiset+aromit/erikoisluonnontuotteet/koriste-+ja+kasityomateriaalit/
Kokonaisuudessaankin Arktiset aromit -sivusto on mielenkiintoista luettavaa, vaikkakin luonnosta kerättävät syötävät ovat siellä koristemateriaalia merkittävämmässä osassa. Olisi ollut hienoa löytää esimerkiksi yrityslistalta yritys, joka myisi tai ostaisi luonnon koristemateriaalia, mutta sellaista siellä ei (vielä) ollut.
Pohtimaan laittaa tieto siitä, että suuri osa luonnonmateriaaleista tuodaan ulkomailta. Sammal on eniten kotimaista, n. 77 %. Tästähän olen jo aiemminkin kirjoittanut. Suomen luonnossa on paljon ihania asioita; miksi haluamme myydä ja ostaa ulkomailta tuotua materiaalia? Varmaan samasta syystä kun metsiemme marjat tarvitsevat poimijoikseen kaukomailta saapuneita samoilijoita...
Arktiset aromit ry voisi olla yksi verkostoitumisen väylä ekologisille kukkakaupoille ja luonnonmateriaalin kerääjille.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hieno aihe blogillasi, jään mielenkiinnolla seuraamaan.
VastaaPoistaTerveisin ympäristönhoitaja ja tuleva puutarhuri
Kiitos ympäristönhoitaja ja tuleva puutarhuri Piia Anneli. Kiva, kun jäät seuraamaan. Toivottavasti myös osallistumaan...
PoistaIhanaa talvenodotusta! Ekokukkis
Mielenkiintoinen ja tärkeä aihe sinulla. Yksi syy ulkomailta tuodun materiaalin suosioon ovat varmaan me ihmiset itse: uusi ja erilainen mielletään ehkä hienommaksi kuin sama materiaali mitä kasvaa omalla pihalla ja lähimetsissä. Uskon kuitenkin vakaasti että ekologinen kuluttaminen on kuitenkin tulevaisuutta, pikku hiljaa ja askel kerrallaan. Kauneusarvotkin ehkä muuttuvat kun enää ei aina mahdollisimman kaukaa tuotu olekaan kaunista. Hienoa että olet lähtenyt tätä asiaa viemään eteenpäin ! Esim. monesti olen ajatellut hautausmaille vietävän muovin määrää, ja ilolla bongasin muutama vuosi sitten ei-muovisen kukkalaitepidikkeen. Toivoa on. Etsin lukijaraatia blogisi reunoista mihin liittyä ?
VastaaPoistaKiitos myös Sinulle Pivi! Niin se varmaan on, että aidan takana ruoho mielletään aina vihreämmäksi; tässä tapauksessa rajan takana. Mistä Sinä sen kukkalaitepidikkeen bongasit? Kukkatötteröissäkin on tosiaan kiva, jos vaan voi muovia välttää. Muovisissa tötteröissäkin onneksi on silti aika kestävä muovi, joten ihan kertakäytöstä ei niidenkään kohdalla puhuta. Parempi silti, jos vielä paremmin kestäisivät taikka sitten maatuisivat.
PoistaHyvä kun huomasit tuon lukijaraadin puutteen. Tuoreena bloginpitäjänä ei kaikkea heti huomaa. Asia on nyt korjattu ja lukijaksi voi ilmoittautua vasemmalla blogiarkiston alla. Kiitos Sinulle, ja tervetuloa lukijaksi!
Ekokukkis
Hei, kiva että laitoit lukijaraadin, helpompi seurata päivityksiäsi kiitos. Muutama vuosi sitten oli mediassa juttua maatuvasta surulaitteen kahvasta. Tätä laitetta muistelin, lainaus nettisivulta kukkainfo.fi:
VastaaPoista"Surusidonnassa ekologisuus on vähitellen nostanut päätään, sillä kukat päätyvät lopulta kompostiin. Kahvallisen surulaitteen saa nykyisin myös maatuvasta aineesta tehtynä, jolloin koko kokonaisuus voidaan kompostoida. Seppeleiden ja muiden surulaitteiden nauhoiksi voi valita paperista tehdyt nauhat muovisten sijaan."
Kiitos kommentistasi! Mitähän minäkin mahdoin lukea ja ajatella, kun kirjoitit aiemmin "kukkalaitepidike"!!? Ajatukset olivat selkeästi jossakin avaruuden reunoilla, koska ihan vakavissani ajattelin sellaista tötteröä, johon leikkokukat haudalle laitetaan ja joita minä ainakin olen nähnyt vain ja ainoastaan muovisina. Kimppu ei siis todellakaan ole minkäänlainen kukkalaite; tämän allekirjoitan ja pahoittelen ajatusharhaani! Noista surulaitekahvoista kirjoittelen jatkossa lisää ja mikäpä jottei kukkatötteröistäkin, jos vaan löydän niistä jonkin kiintoisan mallin ja materiaalin...
PoistaPalataan!
Ekokukkis